Mitä äänesi kertoo sinusta?
Tämä on hyvin henkilökohtainen blogikirjoitus, sillä pohdin tässä omaa puheääntäni ja suhdettani siihen. Olen tottunut käyttämään ääntäni, sillä olen lapsena laulanut kuorossa ja myöhemmällä iällä käynyt yksinlaulutunneilla. Mikään laulaja en todellakaan ole johtuen laiskasta harjoittelusta, enkä ole nyt vuosiin laulanut lainkaan. Laulaminen aiemmin on kuitenkin tehnyt sen, että puhetilanteissa en suuremmin stressaa sitä, miltä ääneni kuulostaa tai kantaako se. Tiedän, että kaikki ihmiset eivät ole yhtä sinut äänensä kanssa. Ääni ei välttämättä tottele esiintyessä, tai se kuulostaa omaan korvaan epämiellyttävältä. Tiedän myös, miltä sellainen tuntuu.
Kolmisen vuotta sitten olin ymmälläni. Ääneni oli yhtäkkiä alkanut puhuessani särkymään, äänenkorkeus nousi ja sai äänen kuulostamaan pingottuneelta. Se ei kantanut entiseen tapaan, kurkkua kuristi. Kun yritin hyräillä jotain melodiaa, sävelet sinkoilivat minne sattuu. Samaan aikaan toisesta korvastani heikkeni kuulo, mikä vääristi kuulokuvaani maailmasta ja omasta äänestäni. Asialle löytyi lopulta selitys, päässäni oleva hyvälaatuinen kasvain. Kasvainta hoidettiin ja ääni palasi normaaliksi. Kuulonalenema valitettavasti jäi, mutta ihminen on onneksi sopeutuvainen.
Ennen tätä en ollut oikeastaan miettinyt ääntäni. Näin jälkikäteen luulen, että ääniongelmieni aikaan kaikki kohtaamani ihmiset eivät kiinnittäneet suurta huomiota ääneni muutoksiin, vaikka minulle ne olivat dramaattisia. Toki ihmiset, jotka kuulivat minua ensimmäisen kerran, eivät edes tienneet ongelmistani, mikä toisaalta kiukutti. Särkyvä ja kimittävä ääni ei ollut minun ja pidin sen vuoksi itseäni heikkona. Ajattelin, että ääneni kuvastaa persoonaani tai ainakin sitä käsitystä, mikä itselläni on itsestäni puhe-esiintyjänä.
Mari Koistinen (2003, entinen laulunopettajani muuten) kirjoittaa kirjassaan Tunne kehosi - vapauta äänesi, kuinka kirjallisuudessa on aikojen saatossa kuvattu persoonallisuustyyppejä äänen ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi ohut ja korkea ääni kuvastaa epäröivää ja pikkumaista persoonallisuutta. Kritiikillä on tässä kohtaa paikkansa, ja Koistinenkin huomauttaa, ettei ihan näin suoria johtopäätöksiä voi tehdä kenenkään äänestä tai persoonasta. Hänen mukaansa ääni on kuitenkin yhteydessä ihmisen henkiseen tilaan, milloin äänihäiriö saattaa joskus heijastaa jotain syvempää ongelmaa.
Kaksi asiaa haluan tässä sanoa: omaa ääntänsä voi harjoittaa ja siitä voi oppia pitämään. Jos äänesi ei yleisön edessä kanna, et ole pikkumainen ja epäröivä. Mutta mitä vapaammin äänesi soi sen miellyttävämpää sinun on esiintyä ja sen mukavampaa sinua on kuunnella. Soiva ääni antaa uskottavuutta ja ryhtiä itse sanomaan. Äänesi on instrumenttisi. Koistisen (2003) mukaan vapaa ääni syntyy ihmisen mielessä, ajatuksissa. Vapaasti soiva ääni on myös fysiikkaa. Asiaan vaikuttaa mm. hengittäminen, lihaskireys ja vireystila. Sinun kannattaa tutustua erilaisiin ääniharjoituksiin ennen esiintymistä, mikäli tunnet olosi äänesi suhteen epävarmaksi.
Lähde: Koistinen, Mari: Tunne kehosi – vapauta äänesi. Äänitimpurin käsikirja. Sulasol 2003.